Näytetään tekstit, joissa on tunniste ikävä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ikävä. Näytä kaikki tekstit

24.11.2012

LONDON.

  Kyllä tässä vaiheessa vielä hymyilytti! Sit vastassa oli tämä.....
 Eli jos ei oteta huomioon sitä että meidän täytyi vaihtaa hotellia heti ensimmäisenä päivänä (Thanks a lot Booking.com.......) niin reissuhan oli täydellinen! Ja onneksi kävi onni onnettomuudessa, uusi hotelli sijaitsi nimittäin ihan Ministry of Soundin vieressä ;) Kylpyhuoneesta löytyi vähän kyseenalaisia ohjeita mutta mitäpä pienistä....
Ensimmäinen päivä vietettiin Camdenissa, jonne palattiin ainakin varmaan kolme kertaa! Oppan Camden town!






 Tämä kun nähtiin niin taidettiin hieman naurahdella. Tuli vähän ikävä siskojakin.... :D Napoleon Dynamite!














 Family business tattoo jätti muhun sitten ikuisia matkamuistoja, eli tatuointikokoelma kasvoi vähän lisää. Ihanat italiaanot teki kyllä hyvää jälkeä. ;)




 This is where the magic happens! ;) Ei törmätty Alaniin ja Roryyn, valitettavasti.
 Eli syyslomalla vietettiin Annin kanssa 10 päivää Lontoossa, ja voitte vain kuvitella millasta se oli meillä... Hahhahah, oli hieno reissu! Kameraa tuli kannettua vähän laiskasti mukana ja ikuistamatta jäi mm. sellaisia hienoja legendoja kuin Victoria Stationin lipunmyyjä. Ikävä takaisin mutta ihana oli tulla takaisin kotiinkin! Syksy on mennyt kirjoituksista toipuessa ja oikeastaan töissä. Isoja päätöksiä tehty lukion jälkeistä elämää koskien, jään pitämään Iisalmeen välivuotta ja työskentelemään rakkaalle Lady Linelleni. Hiljaista on tosiaan blogissa ollut mutta jospa tämä tästä lähtisi vähän nousuun. Olen vielä kahden vaiheilla teenkö kuvataidediplomin vai en, mutta jos sen teen niin sitten blogi täyttyy ainakin niistä töistä! ;) Taiteilu on jäänyt nyt vähän vähemmälle ainakin minun elämässäni, enemmän olen innostunut juuri työasioistani. Viimeksi eilen hehkutin Body Pump 84:n hauisbiisiä! Tytöt, jouluun mennessä meillä on sit hauikset vai mitä! ;)

Muistatteko muuten tämän postauksen minun tämän syksyn bucketlististä? :) Lista toteutui, paitsi etten ole vieläkään syönyt dragon fruitia, juonut kermakaljaa tai nähnyt Stonehengeä. Viimeinen jäi näkemättä kun Glaston matka Lontoossa peruuntui. Mutta sehän antoi vaan syyn lähteä takaisin Englantiin! ;)
Pikkujoulukausi avattiin muuten viime viikonloppuna ja tänään jatkuu, eli suuntaan nyt laittautumaan iltaa varten valmiiksi! :)

19.7.2012

Nice

guacamole.....................

Nizza!!! Mikä loistava paikka!!! 'Nuff said!
Minä ja Tiia ostetaan sieltä loma-asunto sitten vanhempina ja rahakkaina, peukut pystyyn vaan koko paikalle ja Villa-Saint Exupérylle, jota piti Australialaiset. (OVH!) Muistoja jäi koko reissulta ihan valtava kasa, niin paljon ettei vielä kaikkea osaa edes kaivata. Tiiasta ja musta hioutui reissun aikana sellanen double-trouble-team että eiköhän sitä lähdetä uusimaan sama reissu pitemmän kaavan mukaan ensi kesänä. Hih.  Kotimatka oli karu ja kivinen, into matkustaa lopahti siinä vaiheessa kun tajusi että seuraava pysähdyspaikka on Iisalmi. Niin ja nimenomaan pysähdyspaikka. Kaksi päivää siitä kun olin päässyt kotiin nälkäisenä ja väsyneenä (Nizzassa me nukuttiin kolmen päivän aikana kahdeksan tuntia ja sitten me valvottiin 48 tuntia putkeen. Ja Nizzan pizzan voimilla päästiin kotiin asti.) aloin suunnitella seuraavaa reissua. "Lontoo!!! LONTOO! Hei entä Berliini? Katotaan lentojen hinnat.... Lento New Yorkiin... LÄHDETÄÄN TÖIHIN AUSTRALIAAN!!!" Onneks vieressä istui kuuntelemassa Anni, joka ymmärtää 150% kaikkea, ja se antoi mun suunnitella ihan rauhassa näitä reissuja. Ja oli osan aikaa jopa ihan mukana suunnitelmissa! Eiköhän se ole se Lontoo ensi syksynä. ;)

Entä elämä interrailin jälkeen? Töitä. Runoja. Valokuvia. Pitkiä päiviä ja vielä pidempiä iltoja. Sadetta ja sateisia kesäöitä. Hyvää musiikkia ja huonoa musiikkia. Nevershoutneveriä! Joogaa. Ihania ihmisiä. Ja vähän lisää töitä. I'm loving every second of it!

30.11.2011

kuumehoureita

Mä olen ollut Tsekissä ja mä olen ollut kipeänä.
Kipeä olen vieläkin, eikä helpotusta näy. Kummallisinta tässä on se, että mulla on kuume. Se ei oo mulle yhtään tuttu asia, pikemminkin alilämpö. Nyt sitten oon täällä kotona istunut isän kanssa, kun sekin taitaa samaa jotain keuhkoputkentulehdusta sairastaa ja musta vaan tuntuu, että sen vintti alkaa pimetä... Yhtenä päivänä heräsin siihen, että se huutaa tuolla seinän takana telkkarille, sellaisella irvuäänellä: ''No, 2kg siika!!!'' ...mulla ei oo paljon lisättävää.
Viime viikko meni tosiaan Tsekissä ollessa Annin ja Tiian kanssa ja oli kyllä kivaa! Tuliaisiakin sain aika mitalla, ihan siltä perheeltäkin tuntu joka päivä jotain viemisiä irtoavan. Ja lähtöpäivänä mun laukku huusi tuskissaan, niinkuin minäkin pääni sisällä tämän kettumaisen olon takia. Musta vaan tuntuu, että kaikki johtuu siitä, ettei mulla ollut siellä Tsekissä actimelia!! Joka kerta, kun oon tullut kipeäksi (joka tapahtuu erittäin harvoin), oon ollut actimelittomalla kaudella. Tätä ei kaikki usko, mutta siltä se alkaa pikkuhiljaa näyttämään!
Mun Tsekkiperhe antoi mulle kanssa lahjaksi ihan hiton hyvät akvarellivärit, joita oli pakko eilen illalla kokeilla. Siitä syntyi sit tää seuraava sintti ja se syntyi tunnissa (kuulenko Tiinan leuan loksahtavan?), joka sinänsä on aika ihme mulle... :D


Tää on siis ihan hatusta heitetty, kun kerran lähdin vaan niitä kyniä testailemaan (jotka on muuten sikakivatjeejee!!), mutta kyllä mulla mielessä oli yks kuva, jota sit piirtelin sillä tavalla, miten sen muistin. Tiina varmaan tietää. Tuossa paperissa on muuten reikä, sen alahuulessa. Ja oikeestaan myös sen huulien alla. Niille kohdille en mahda mitään, mutta häirihtee silti aika rankasti. Tänään aattelin piirtää vielä jotain vähän tarkempaa hommaa, mutta tällä hetkellä jo tämä ruudun katsominen pistää otsalohkon aika nätisti säteilemään kivusta, joten se jää sitten ehkä myöhemmälle.
Myöhemmälle jää kanssa niiden Tsekin kuvien siivilöinti, joita muuten on n. 2 000 ja joista kaikki ovat kyllä erittäin kyseenalaisen näköisiä... Mutta katellaan, jos niistäkin löytyis jotain postaamisen arvoista. Epäilenpä... :D

Ps. Mulla on ihan kamala ikävä kaikkia, en oo nähny teitä nyt ties kuinka moneen päivään! Tuun ihan mökkihöperöks ja vainoharhaseks ja yksinäiseks. :( (Lisäksi hermoilen vielä ihan liikaa RHCP-lippujen perään, kun vinguin, että haluan ne ''lippulippuina'' eli postin kautta. Nyt sit niitä ei kuulu ja saatan ehkä hypätä n. 50 kertaa katolta, jos ne liput nyt sitten häviää postissa ja sit on turha enää edes kuvitella menevänsä sinne keikalle ja AAARGH olen idiootti & nyt turhauttaaaaaa jee)

22.11.2011

haalistuneita värejä

Minne me hävittiin?
Toinen jäi yksin pimeään Suomeen ja toinen lensi viikoksi Tsekkiin. Niin siis minä jäin tänne ja Anni lähti Comenius-projektin kanssa viikoksi jonnekin sinne opettajien ja Annin ja Tiian kanssa. Itse kävin saman projektin kanssa Puolan Elkissä viime maaliskuussa, ja oli muuten aivan loistava reissu! Joten yritän olla vinkumatta, sillä tiedän että noilla kolmella on aivan loistava viikko siellä, enkä halua pilata sitä vaan siksi että minulla on ikävä. ...Mutta minulla on ikävä. Tosi ikävä. :( Sniff.
Takana on aivan loistava viikonloppu, ja sen vuoksi alkuviikko onkin ollut harvinaisen väsynyt! Tytöt tuli meille perjantaina ja oli hauskaa nähdä porukalla vielä ennen noiden kolmen reissua.
 
AITOA ILOAAAAAAAAAA.
Tämä blogi on nyt ollut aika hiljainen vähän kaiken osalta. Syytän siitä armottomasti Annia, koska se ei voi nyt puolustautua mitenkään, hahahhaa! Eli Annin vika, Anni on laiska.
Ideoita on kyllä minulla ihan mielettömän paljon, täytyisi vain löytää kuvattavia. Pitäisi ehkä laittaa lehteen tekstaripalstalle ilmoitus? "Hei, valokuvaaja hakee merirosvoa/miestä malliksi. Sinulta täytyy puuttua jotain, sinulla täytyy olla raitapaita ja hauikset. Tautoinnit ovat plussaa. Lisäksi tarvittaisiin tupakoitsija, jolla on sopivat kasvot mustavalkokuviin ja ilmeikkyyttä." Tällasta me suunniteltiin, viime viikolla lenkillä.
Käsikirjotuskurssi on pitänyt mut kiireisenä, mutta luulen että ketään tuskin ei kiinnosta lukea dialogia? Siksi en taida laittaa mun tuotoksia tänne, mutta jos jotain kiinnostaa niin toki voin antaa luettavaksi. :) Dialogi on ainakin minusta nimittäin tosi tylsää luettavaa. Ja luulisi että se on myös tylsää kirjoitettavaa, mutta koska se on niin haastavaa minunlaiselle kirjoittalle, niin se on ennemminkin hauskaa juuri sen vaativuuden takia.
Sitten sain tehtäväksi kirjottaa Iinan esitykseen runon! Mulla on paineita saada siitä aivan loistava, koska mun Sonjalle (joka on siis ohjannut sen esityksen. Menkää katsomaan se, siitä tulee varmasti mahtava!) kelpaa vain paras! ;) Sain tiettyjä ohjeita mitä runon pitää sisällyttää, ja onneksi sanat, joiden siinä täytyy esiintyä, ovat oikeastaan minun runojen perussanastoa: yö, tanssi, rakkaus. Aion alkaa hiomaan sitä jo lähipäivinä, vaikka sen täytyy olla valmis vasta joulukuun puolessa välissä.
Olen miettinyt myös jonkin aikaa jatkavani fantasianovellia, jota aloittelin kesällä. Siihen liittyen kirjoitinkin yhden runon viime viikolla. Tässä kuussa on tullut kirjoitettua todella vähän, enkä edes yritä etsiä tekosyitä koeviikosta tai kaamoksesta. Olen vain ollut saamaton ja minua ärsyttää, kun en saa aikaiseksi niitä valoisia runoja mitä kirjoitin viime vuonna.  Mutta toisaalta hyvä kirjoittaa muutakin. Nuo erityyliset runot johtuvat varmaan siitä että olen kirjoittanut niin paljon erilaisia novelleja ja tekstejä, joiden aiheita jatkan sitten runoissani.


Hiljalleen kuljen
       lipuen
   katse horisontissa
           henget ympärilläni
 kuiskailevat
     jostain kaukaa
 vuosien takaa kuuluu
            laulua
  mutta tänään
      seuranani vain
     utu.

Talvi tuli tänään kaupunkiin
kaipasin salaa sinua ja
hymyilin vanhalle tutulle.
Suljin hetkeksi silmäni
yritin nauraa
voi marraskuu, olet aina niin
samanlainen.
Täynnä haalistuneita värejä,
kutsumattomia vieraita ja
liian vähän vastauksia.
Anna minun karata
takaisin kesään.


Olen ollut saamaton, kuunnellut vain Rihannan uusinta ja kiskonut kahvia koko iltapäivän. Onneksi pian on lähtö body combattiin! Jos sieltä sais vähän voimaa tarttua noihin läksykirjoihin, ja jos mukaan tarttuis vaikka ideoita valokuviin. Tai jos sieltä löytyis vaikka se merimies... ;)

19.10.2011

Click-click, settle up, see you on the moon then


Tässä Tiina approves! -sertifikaattia odotellessa (koskien noita tämänpäiväisiä kuvia) ajattelin, että voisin nakella tänne vähän lisää näitä mun ''taidonnäytteitä''. Elikkäs tässäpä näitäää: 

 2011.

Hohoo, tää on mun uusin ja tää on lyikkärityö, pitkästä aikaa jee! Kuvaa oon käyttänyt mallina, kyllä. Sain eilen inspistä tehdä tämän loppuun, kun pidettiin tuon yhden kanssa kyllä semmonen nörtti-ilta tv:stä katellessa mm. tätä tyyppiä, että ei puhettakaan. Tiina sai tänään itkupotkuraivarikohtauksen, kun se näki tämän. Tarvitsin toimivaa skanneria, joten piti turvautua niiden skanneriin. Tämä heebo on Tiinan heikkous ja mua vähän tärisytitytti näyttää tämä sille, mutta ainakin sen mitä minä mun vuosien varsilla karttuneilla Tiinan ele- ja kiljahduskielitaidoillani ymmärsin, niin tais se ihan tykätä. Lisäksi se otti tämän huostaansa, joten eiköhän tämä oo ansainnut sen Tiina approves! -sertifikaattinsa. 
Mua naurattaa, tuolla on makaronit harteilla, koska en jaksanut yksinkertaisesti edes yrittää piirtää jotain haarniskaa. Enkä edes jaksa olla muka pahoillani siitä, ha! Huomasin samalla tätä piirtäessä, että HITTO mä aina jotenkin osaan valita kuvia, joissa on mahdollisimman kummalliset ilmeet ihmisillä. Kattokaa nyt totakin. Ja voin kertoa, että siinä alkuperäisessä kuvassa se katsoo kieroon, joten ehkä voin pistää noi silmät sen piikkiin. Kyllä oli muuten tappelu tuon toisen silmän kanssa, mutta nojoo-o. En jaksa välittää, se on nyt tuollainen!

 2010.

Okayyy, sit on tämä pörröpää. Tää on, kenenkä muunkaan kuin, Timperon synttärilahja! Muistan tästä, että tää oli ihan sika kivutonta tehdä ja käytin tässä ainoastaan lyijytäytekynää. Itse tykkään tän viivamaisuudesta, en mä hirveän tarkkaa ja realistista tästä halunnutkaan. Piti kyllä tehdä jonkun verran taustatyötä. Pyrin kuitenkin säilyttämään tietyn tunnistettuvuuden, kun en itse hirveästi tämän tyypin tekemisiä ja menemisiä seuraile, joten en sitten sen ulkonäöstäkään tiennyt muuta kuin sen että sillä on kihara ja pörröinen pää. Sen takia sitten olin tärinöissäni lahjaa antaessa... Kauheeta miten pelkäsin, että Tiina olis ihan ''ai kuka tän pitäis olla''. Mutta ei se sitten ollutkaan, huh.



2011.

Näistä nyt en oo ihan varma, että miksi laitan ne tänne. Kaikki on periaatteessa kasvojen piirtämisen harjoittelua ilman mallia. Kaksi ekaa mustekynäpiirrustusta on tehty kesällä, töissä. Olin Kuopiossa tosiaan kesätöissä ja häiritsin satojen ihmisten elämää päivittäin. Piirtelin sitten samalla soitellessani niiden lappujen taakse, joihin piti laskea sen päivän aikana tehtyjen häiriköintien määrä. Mut joo, ei muistella pahalla, mulla vaan tietyt radiorallatukset aiheuttaa kylmiä väristyksiä, ja ei niitä hyviä kylmiäväreitä, kun ne aina palauttaa mut suoraan niihin kuukauden aikana tehtyihin työtunteihin puhelinmyyjänä... Ei, mutta sekin oli vain työ ja oikealla asenteella kun lähti, niin se oli tosi mukavaa. Mutta niin siis, back to these scribblings! Näitä löytyy siis melkonen määrä, kun sain aina joka päivä uuden lapun johon sitten innokkaasti piirsin merkitsin soitetut puhelut.
Kolmas on sitten ihan kotona väkerretty hiilityö. Ei mulla oikein tuosta oo sanottavaa. Se on harjoitus. Joten teilläkään ei saa olla sanottavaa. No saa olla. Mutta se on harjoitus. Mä en tiedä miksi mutta mä jopa muistan, että tämän tekemiseen meni neljä tuntia. Eli se kertoo varmaan jotain mun työskentelytavoista... :D Skannaus ei onnistunut, vaikka kuinka yritettiin! En tajua, se skanneri veti aina tuon ihan todella tummaksi, eikä se näyttänyt yhtään hyvälle. Ei kyllä tuossa kuvassakaan kauheasti kehumista ole, mutta no. Olkoon.

2011.

JA TÄMÄ. Ai että tekee tuskaa kattoo tätä. Tämän edistyksellinen versio on nyt nätisti tuolla roskiksessa, koska voi nyt itkujuhlat... Koskaan en oo varmaan jaksanu yhtä pitkäjänteisesti vääntää jonkun täysin tuhoontuomitun piirrustuksenyrityksen kanssa. Ja vielä lopputuloksena pilannut sen nii-in pahasti. Tämä kuva on siis sen kirotun työn luonnosvaiheessa otettu, mun puhelimen kameralla. Oi tätä laadun määrää, vielä ihan ihme kuvakulma! Mutta nojoo. Halusin tämän nyt laittaa tähän ihan vaan muistoksi paremmista ajoista (ja siksi kun tykkään tästä luonnoksesta) ja voin vaan sanoa, että R.I.P. sinä kurja.

PS. Mulle tämä on niin viime kesän biisi, ettei oo todellistakaan. Heti tulee mieleen kesäloman alku ja matka Kuopion kämpille, siellä asuminen ja sitten Iisalmeen paluu. Eikä, mulla on niin ikävä kesää!